Hal Duncan: Vellum

"Vellum" on fraktaalityyppinen kirja; samat henkilöt esiintyvät eri rooleissa, eri aikakausina ja eri todellisuuksissa. Alkupuoli toistaa jumalatar Inannan myyttiä, loppu Prometheusta. Kieli paisuu kiihkeäksi hyökyaalloksi varsinkin kirjan puolivälissä ja taantuu loppua kohti. Suomentaja Nina Saikkonen on tehnyt melkoisen työn pysyessään vaihtuvan lauserytmin ja sanatyylien mukana.

Toisaalta kirjan hämmentävä heittelehtiminen nakkasi ainakin minut vauhdista jossakin puolenvälin paikkeilla; juuri, kun luulin tavoittavani juonen, se katosi taas. Siitä seurasi, että loppua kohti kirja jotenkin hukkasi otteensa. Mahdollisesti jatko-osa auttaisi selventämään juttua (jos kuin selvennystä siinäkään on tulossa). Tällaisenaan vaikutelmaksi jäi jonkinlainen masennus.

Ai niin, sikäli kuin juonta on, kyse on Vellum -nimisestä tuonpuleisesta, josta meidän maailmamme on vain nurkka; henkilöistä, jotka onnistuvat löytämään tien Vellumiin (ja paljon iloa heille siitäkin on) ja arkkienkeleiden kapinasta. Tai jostakin sellaisesta. Kielestä. Inannan matkasta Manalaan; Prometheuksen kytkemisestä kallioon; mahdollisesti lapsesta, jonka jumalatar synnyttää kukistamaan ylijumaluuden, vaikka tässä voin yhtä hyvin olla väärässäkin. Ensimmäisestä maailmansodasta, lihakoukuista, homoseksuaaleista ja eri henkilöistä (vai samasta?) joiden nimi on Jack.