My Photo
Name:
Location: Tampere, Finland

Vapaasti temmeltämässä kirjojen ja Internetin ihmemaassa. Erityinen mielenkiinto pieniin eriskummallisuuksiin tässä suuressa maailmassa.

Tässä arviointeja vuoden 2006-2011 aikana lukemistani kirjoista.

Monday, August 11, 2008

Tatu Vanhanen: Globaalit ongelmat

Tatu Vanhanen taisi joku vuosi sitten olla Suomen tunnetuin professori (eikä missään imartelevassa mielessä). Nyt häneltä on ilmestynyt uusti tutkielma, jossa hän ilmoittaa tutkivansa erilaisia maapallonlaajuisia ongelmia evolutiivisessa mielessä.

No, valtio-opin professorilta pitkä loikka evoluutioon on hyppy tuntemattomaan, ja se näkyy. Ensimmäinen osa, "Demokratisoitumisen evolutiiviset juuret", on varsin pätevää työtä, Vanhasen keskeiseltä osaamisalueelta, mutta sitä evoluutiota ei kyllä olisi tarvittu ollenkaan. Vanhanen tutkii demokratian kehitystä ja kestävyyttä erilaisten muuttujien avulla ja arvioi joukosta poikkeavien maiden mahdollisuuksia muuttujiin perustuvan ennakkoarvioinnin nojalla. Tämä osuus on mielestäni erittäin vakuuttavaa ja pätevää, lukijaa johdatellaan askel askeleelta, aineisto esitellään huolella ja kerrotaan lähteet ja maohdolliset epävarmuustekijät.

Toinen osa on "Naisten poliittinen aliedustus". Tässä jaksossa minua alkoi lievästi naurattaa. Vanhanen toteaa, että naisten aliedustus politiikassa on maapallon- ja historianlaajuista ja löytää sihen evoluuton mukaisen syyn; munasolu on suurempi kuin siittiö. Minä sanoisin sen toisin; koska naiset joutuvat sijoittamaan niin paljon enemmän lasten saamiseen ja kasvatukseen (raskauden mahdollisuuksia naisen elinaikana on rajoitettu määrä; raskaus, imetys ja lasten hoito vaatii valtavasti naisen resursseja) naisten ei ole järjellistä kilpailla mahdollisimman monista miehistä. Miehet puolestaan sijoittavat lapseen minimimäärän (yhden siittiön!), joten miehille on edullista kilpailla mahdollisimman monesta naisesta. Niinpä, Vanhasen mukaan, miehet kehittyvät paitsi aggressiivisemmiksi ja voimakkaammiksi, myös kilpailullisemmiksi, mikä näkyy myös politiikassa.

Sen sijaan Vanhanen myöntää auliisti olevansa hiukan hukassa siitä, miksi naisten tosiasialliseen edustukseen ei löydy kunnon selittäviä muuttujia, joskin suhteellinen vaalitapa, naiskiintiöt ja naisten koulutus ja varallisuus selittävät jotakin, eivät tosin ratkaisevasti. Tapaus avoin.

"Etnisen väkivallan evolutiiviset juuret" -osassa Vanhanen toteaa vertailun ja analyysin jälkeen, että demokratialla ei ole ollenkaan tai vain hyvin vähän vaikutusta etniseen väkivaltaan, jonka määrä parhaiten korreloi valtion etnisen hajanaisuuden määrä. Jossakin määrin vaikuttaa maan varallisuus ja sen jakautuminen eri etnisille ryhmille, ja myös se, miten hyvin hallinnossa ja demokratiassa otetaan huomioon etniset ryhmät.

Tässä osassa Vanhanen määrittelee "rodun" käsitettä (lainausmerkit ovat ainakin yhdessä kohdassa Vanhasen), nimittäin kohdassa

Käytettävissä ei ole mitään vakiintunutta rotuluokitusta, sillä "rodun" käsite on häilyvä ja luokitukset voivat vaihdella huomattvasti tutkijasta toiseen.

Vanhanen pohtii ihmisluonnon (hänen käyttämänsä määrite, jota ensin kummastelin ja sitten hyväksyin selkeänä sanana) taipumusta avioitua läheltä omaa kulloistakin ryhmäänsä, jonka Vanhanen määrittelee suurina maantieteellisinä populaatioina (tässä Vanhanen käyttää näistä sanaa "rotu"), vakiintuneina, vanhoina (useita tuhansia vuosia) kieliryhminä ja uskontoina, jotka ovat ainakin useita satoja vuosia vanhoja. Hänen mukaansa nämä erot alkavat jo näkyä geneettisinä eroina johtaen "suurperheisiin" ja evolutiiviseen nepotismiin, sukulaisten suosintaan. Tämä taas aiheuttaa etnistä hajaantumaa, joka on pääsyy etnisiin konflikteihin.

Näin huolellisesti määriteltynä voidaan hyväksyä sana "rotu" erottamaan esimerkiksi Karibian saarivaltioiden mustat ja valkoiset muistaen koko ajan, että ryhmien rajat eivät ole jyrkät, vaan jokaisessa valtiossa on välimaasto, jossa etniset ryhmät ovat sekoittuneet. Viimeisessä osiossa "ÄO globaalien eriarvoisuuksien selittäjänä" Vanhanen sen sijaan ei anna tuumaakaan periksi Richard Lynnin kanssa tekemästään tutkimuksesta eri kansojen välisistä keskinäisistä älykkyyseroista. Hän on juoksuhautansa kaivanut ja siinä pysyy.

Kun Vanhasen esitys kansojen välisistä älykkyyseroista alkaa Montesquiestä (1748) ja hänen mielipiteestään, että pohjoisessa asuvat ihmiset ovat ilmaston vaikutuksesta pirteämpiä, tarmokkaampia ahkerampia ja älykkäämpiä kuin tropiikin asujaimet, koska tropiikin helpot elinolot ja lauhkea sää tekevät ihmisistä tyhmiä ja laiskoja, ja Vanhanen ilmoittaa olevansa lujasti samalla kannalla, minä totean tutkimukselta juuri pudonneen pohjan. Sen jälkeen Vanhanen tunkee jalkansa syvemmälle suuhunsa ilmoittamalla, että ihmisen kehittyessä Afrikkaan jääneet jäivät älyllisessä kehityksessä jälkeen, koska ympäristö pysyi muuttumattomana ja - siteeratakseni välillä scifikirjailija Larry Niveniä - "Miten paljon älyä tarvitaan lehden kiinni saamiseen?" Viimeistään tässä kohdassa huomaa, miten paljon valtio-opin professori tosiasiassa tietää maapallon ilmastonvaihteluista ja tropiikin elinoloista - ja että hän ei ole lukenut riviäkään Jared Diamondia.

Kansojen ÄO-luvuissa Vanhanen on täysin riippuvainen Richard Lynnistä. Lynnin ja Vanhasen ajatuksia luonnehtii seuraava kohta:

Noin 100 000 vuotta sitten eteläiseen Afrikkaan muuttaneiden bushmannien keskimääräinen älykkyys kasvoi vain noin 54 ÄO-pisteeseen. HIeman kylmemmän ilmaston perusteella bushmannien älykkyyden pitäisi olla korkeampi kuin muiden afrikkalaisten, mutta se on alempi. Lynn otaksuu selityksen löytyvän bushmannien pienestä lukumäärästä. Älykkyyttä lisääviä mutaatioita oli vähemmän.


Se Lynnin ja Vanhasen älykkyydestä. Tapaus suljettu.

Lisäselvityksenä: noin 50 pisteen tienoilla henkilö on ehdottomasti henkisesti alikehittynyt, idiootti. Määritelmän mukaan heillä

http://en.wikipedia.org/wiki/Mental_retardation#Signs

# have trouble speaking
# find it hard to remember things
# have trouble understanding social rules
# have trouble discerning cause and effect
# have trouble solving problems
# have trouble thinking logically.
# persistence of infantile behaviour

Tuntuu oudolta, että nämä retardit olisivat selvinneet ympäristössään ja luoneet kulttuurin:

http://en.wikipedia.org/wiki/Bushmen

Mahdollisesti Richard Lynnillä tai Tatu Vanhasella on asiaan järkevä selitys. Sitä odotellessamme pohdimme Afrikan "muuttumatonta" ympäristöä:

http://www.maailmankaupat.fi/lehti/arkisto/EXTRA02/2.htm

http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/4164022.stm

Se Vanhasesta. Lukekaamme Diamondia.


1 Comments:

Anonymous Anonymous said...

Ihmettää, miksi ihmiset haluaa vaihtaa erittäin pahan puoskarin siltikin puoskariin... DIAMOND ON PUOSKARI!

> > > ``Early scripts were incomplete, ambiguous, or complex, or all three.
> > > For example, the oldest Sumerian cuneiform writing could not render
> > > normal prose but was a mere telegraphic shorthand, whose vocabulary was
> > > restricted to names, numerals, units of measure, words for objects
> > > counted, and a few adjectives. That's as if a modern American court
> > > clerk were forced to write "John 27 fat sheep", because English writing
> > > lacked the necessary words and grammar to write "We order John to
> > > deliver the 27 fat sheep he owes to the government." Later Sumerian
> > > cuneiform did become capable of rendering prose, but it did so by the
> > > messy system that I've already described, with mixtures of logograms,
> > > phonetic signs, and unprounced determinatives totaling hundreds of
> > > separate signs.''

> > > -- Jared Diamond, _Guns, Germs, And Steel_

> > Oh, fer cryin' out loud. One of Diamond's legion of fans showed me his
> > couple of pages on writing, and they were such crap, I knew he couldn't
> > be trusted on any topic outside his own field of ornithology, so I have
> > no intention of reading the book. Or its sequel.

> Could you qualify that?

"incomplete, ambiguous, or complex"?? With no explanation, is that
congeries of adjectives supposed to make any sense at all?

"could not" suggests that its goal was to write normal prose, which it
wasn't -- as if "writing normal prose" were something every society
should aspire to. We have such authorities as Plato to argue against
doing so.

Voin sanoa varmasti, että jokainen joka on lukenut lingvistiikkaa vakavasti, ihmettelee sitä paskaa, jota Diamond suoltaa. Ei ole tosiaan syytä uskoa, että hänen muut "tietonsa" ovat myöskään kovin uskottavia.

9:30 AM  

Post a Comment

<< Home