My Photo
Name:
Location: Tampere, Finland

Vapaasti temmeltämässä kirjojen ja Internetin ihmemaassa. Erityinen mielenkiinto pieniin eriskummallisuuksiin tässä suuressa maailmassa.

Tässä arviointeja vuoden 2006-2011 aikana lukemistani kirjoista.

Wednesday, March 26, 2008

Yrsa Sigurdardottir: Kolmas merkki

Reykjavikin historianlaitoksen johtaja tulee hysteeriseksi, kun hän avaa tulostinkomeron oven. Ei ihme; hänen päälleen kaatuu komerossa seisova ruumis. Eikä ihan mikä tahansa ruumis. Käsi uhkaavasti ojossa seissyt kalmo on historianlaitoksen opiskelija, saksalainen noitavainoista väitöskirjaa suunnitellut Harald, ja hän on alasti, rintaan on viillelty tuntematon riimu ja silmät kaivettu päästä.

Eräänlaisen järkytyksen kokee myös asianajaja Thora Gudmundsdottir. Hänelle tarjotaan suurta summaa, jos hän auttaa tutkimuksissa islannin kieltä taitamatonta Matthewia, joka perheen pyynnöstä tulee tutkimaan murhaa, Matthew kun ei osaa sanaakaan islantia. Thora suostuu ja joutuu outoihin paikkoihin, vaikka perheestäkin olisi riittämiin riesaa. Ex-aviomies haluaa viedä lapset ratsastusretkille, vaikka molemmat pennut pekäävät hevosia; onhan jokaisen kunnon islantilaisen osattava ratsastaa. 16-vuotias poika on sotkeutunut pahasti tyttöön, jolla on epämiellyttävä perhe. Lisäksi autokin menee remonttiin eikä Matthew kestä katsella naisia untuvatakeissa - ei ainakaan seurassaan ravintoloissa.

Enpä ole tiennyt, että Islanti on noin mielenkiintoinen turistikohde. Tulivuorien, jäätiköiden ja geysirien lisäksi siellä on noituusmuseo, mestattu piispa ja irlantilaismunkkien asuinluolia. Malleus Maleficarum -kirjaa siellä ei sentään todellisuudessa ole.

Olen aiemmin todennut, että pohjoismaisilla naispoliiseilla on perheet ja huolia. Sama näköjään koskee myös islantilaisia. Opiskelijat sentään ovat samanlaisia kaikkialla - Haraldin ympärillä pyörineen jengin tytöt näyttävät "huorilta, jotka on yllättäen värvätty armeijaan" ja pojat tekevät toisilleen lävistyksiä ja kielen halkaisuja. Luultavasti Reykjavik olisi normaalisti eläen ikävystyttävä paikka. Ainakin olemme kaukana ajoista, jolloin islantilaiset perkasivat viikot turskaa ja joivat viikonloppuisin itsensä nelivetokuntoon.

0 Comments:

Post a Comment

<< Home