Christopher Fry: Venus näköpiirissä

Taas yksi muinainen alennusmyyntilöytö, johon silloin tällöin palaan. Näytelmä vanhasta naistenmetsästäjästä, joka päättää lopultakin avioitua uudelleen ja antaa aikuisen poikansa valita itselleen äidin kolmesta ehdokkaasta. Kisaa mutkistaa tilanhoitajan nuori tytär, joka palaa kotikonnuilleen.

Luen näytelmää sen runollisen kielen vuoksi, vaikka nyt viime lukemisella se alkoi yllättäen tuntua pikkusievältä. Kaikesta ihminen kavaa ulos, siltä näyttää. Kun herttuan yksityinen tähtitorni palaa, hän sanoo:

Olisin voinut sanoa, ettei mikään tuli voi polttaa
maan tasalle taivasta, ja kun se on paikallaan,
voin aina löytää avaran paikan, missä istun
ja tutkin tuntematonta, ihmetellen
että voimme elää tällaisessa salaperäisyydessä
vimmastumatta ulos lihastamme,
kuten saattaisi käydäkin, ellei myös liha
olisi kiinnostava.